Miltä näyttää mun TBR 2024?

 Edellisessä postauksessa meinasin että tässä kohtaa oltaisiin käyty ensimmäisen kirja-arvostelun parissa pitkään, mutta annetaas sen vielä odottaa ja hypätään ensin katsomaan miltä mun TBR lista näyttää. Sinne on kerennyt kasaantua jonkinlainen pino kirjoja joita on luettu osin jos toisinkin ja voi olla että jotkut näistä päätyvät tämän vuoden aikana DNF listalle.

Goodreadsin mukaan vanhimpana mun "Currently Reading" listalla on Lee Childin Paluu Päämajaan. Se, koska tämä kirja on viimeksi edes ollut mun luettavana ei oo millään tavalla muistissa joten tämän pariin täytyisikin palata jossain kohtaa jotta näkisi miten se lähtee etenemään.

Seuraavana tuolla listalla on Heikki Salon Kahlekuningas: Laululyriikan käsikirja. Tämä oli minulla lainassa kirjastosta ja itse asiassa tämän uudelleen lainaamista olenkin muutamaan kertaan miettinyt. Kirja toimi minulle taustatyönä erääseen kirjoitusprojektiin ja ehkä palaamalla tämän kirjan pariin voisin löytää uutta intoa myös kyseiseen kirjoitusprojektiin.

Jill Barklemin Tiheikön Väen kootut kertomukset on kirja jota aloin lukemaan meidän mökillä. Tämän voisikin myös lueskella loppuun jos vain joskus onnistun päätymään mökille niin että saan sinne avaimen tai onnistun puhumaan itselleni avaimen lainalle.

Paperisydän Gösta Serlachiuksen elämä on myös ollut TBR listalla enemmän kuin liian pitkään. Tämän kirjan tiedän saavani loppuun kunhan vain saisin poimittua sen uudelleen käsiini ja ehkä tämän vuoden tavoite voisikin olla saada tämä kyseinen kirja luettua loppuun.

Hannu Vuorion Sjöman & co on kirja joka todennäköisesti päätyy DNF listalle. Ehkä jos olisi syntyperäinen helsinkiläinen, tämä kirja voisi upota paremmin, mutta itselleni se ei tunnu oikein aukeavan ja lukukokemus sen parissa ei ole ollut miellyttävä.

Daniel Woodrellin Winter's Bone kuullosti mielenkiintoiselta kun sen poimin kirpputorilta käsiini, mutta kirja alkaa saavuttamaan sitä hetkeä kun sen lukukokemus ei välttämättä ole niin mukava. Tämän kanssa olen hieman taistellut luenko sen loppuun vai myönnänkö vain tappioni ja merkkaan sen suosiolta DNF:äksi.

J.P. Pulkkisen Sinisiipi on vielä alkutekijöissään lukemisensa osalta, joten tästä kirjasta en toistaiseksi osaa sanoa sen suurempia.

Uusimpana listalla on Liz Tomforden Mile High joka on samalla Windy City sarjan ensimmäinen kirja. Tästä olen nähnyt useammankin maininnan booktubessa ja se herätti omat mielenkiintoni. Tokihan jonkinlaista skeptisyyttäkin tätä kirjaa kohtaan oli olemassa, sillä välillä tuntuu että kirjat joista suurin osa pitää ei vain itselle kolahda. Tämä on kuitenkin ollut positiivinen yllätys ja siitä onkin hieman välimuistiinpanoja olemassa joten katsellaan millainen arvostelu siitä saadaan aikanaan kasaan kunhan saan vain koko opuksen luettua lävitse.

Tällaisella kattauksella lähdetään tätä lukuvuotta eteenpäin ja todennäköisesti voi olla että monikin näistä kirjoista jää hengailemaan listalle vielä tuleviksikin vuosiksi. Mutta jos nyt edes yhden tai kaksi kirjaa saisi listalta pois niin se voisi olla ihan jees.

Paluu blogin pariin + mitä on tullut luettua

 Hei vain hei kaikille jotka tätä blogia saattavat vielä lukea. Edellisestä postauksesta on vierähtänyt useampi vuosi, mutta toisaalta nuo vuodet ovat olleet myös täynnä muutoksia elämäntilanteiden muuttuessa.

Nyt kuitenkin elämäntilanne on toivottavasti sellainen jotta lukemisen pariin voisi yrittää palailla hiljakseen, vaikkakaan vuositasolle ei asetetakkaan hurjia tavoitteita. Helpompi lähteä pienellä ja saavutettavalla tavoitteella liikkeelle kun taas asettaa heti kättelyyn liian hurjaa ja sitten pahoittaa mieltään siitä jotta tuota tavoitetta ei voikkaan saavuttaa.

Oikeastaan jo varmaan viimeiset pari vuotta tavoitteenani on ollut yksi kirja vuodessa ja kirjoittaessani tätä ensimmäistä postausta melkein kolmeen vuoteen, on tuo tavoite noussut jo kahteen kirjaan. En kuitenkaan tässä postauksessa käsittele tuota vuoden ensimmäistä kirjaa, vaan palaan siihen seuraavassa, ihan tuolle kirjalle omistetussa postauksessa.

Kuitenkin tässä postauksessa voisimme palata kirjoihin joita olen blogitauon aikana lukenut ja millaisia arvosteluja niille olen antanut.

Tammikuussa -20 goodreadsin kertomana luin Kari Pirilän & Erkki Kiven TEOS nimisen kirjan. Tämän kirjan sain kiitokseksi osallistumisestani yhteen projektiin ja se käsittelee elokuvan tekemistä vaihe vaiheelta. Tälle kirjalle annoin 4/5 tähteä.

Kesäkuussa -20 luin Kari Palinin - Sörkka - kuristushuoneen päiväkirja. Tästäkään ei suurempaa muistijälkeä ole, todennäköisesti oli hyvin ja mielenkiintoisesti kirjoitettu kun sille 4/5 tähteä olin antanut.

Tammikuussa -21 käytiin melkein tähtiasteikon alapäässä kun annoin Mauri Sariolan - Susikosken Vaikein Juttu kirjalle vain 2/5 tähteä. Tämä kirja taisi olla joku sellainen "lyhyt pieni" jonka nappasin äitini ja hänen avopuolisonsa kirjahyllystä luettavaksi. Jokin siinä sai mielenkiintoni heräämään, mutta toteutus ei vain iskenyt.

Heinäkuussa -21 sain luettua Ilkka Raitasuon & Terhi Siltalan Kellokosken Prinsessan. Koska tuon kirjan lukemisesta on jo useampi vuosi, enkä ole siitä mitään tarkempaa kirjoittanut goodreadsiin, en tarkalleen muista mitä kirjasta ajattelin. Kuitenkin sille antamani neljä tähteä kertoo siitä jotta kirja oli mieleeni.

Maaliskuussa -23 luin F. Scott Fitzgeraldin Kultahatun. Olin joskus aikanaan ostanut kyseisen kirjan pokkariversion joko ihan muutamalla kymmenellä sentillä tai sitten ihan jollain eurolla-parilla kirpparilta kun siihen aikaan tuntui että kaikki lukivat kyseisen kirjan.

Tämä ei kuitenkaan minun mieleeni ollut, sillä muistaakseni loppua kohden tarina taisi muuttua sellaiseksi että en siitä oikeastaan enää nauttinut, mistä johtuikin sen arvio 3/5 tähteä.

Huhtikuussa -23 luin vähän erilaista Reijo Mäkeä kun luettavaksi valikoitui hänen kirjansa Rahankääntö piiri. Tälle kirjalle annoin 2/5 tähteä.

Elokuussa 3/5 tähden kirjat jatkuivat, kun sain luetuksi Christer Lybackin & Arno Kotron Veitsen terällä. Tämän kirjan taisin myös aikanaan poimia jostain kirpparilta sen kuullostaessa mielenkiintoiselta, ollessaan kuitenkin ihan tosi tarina. 

Kuten näkyy, lukutahti ei ole kovin hurja ollut menneinä vuosina, mutta onneksi sentään jotain on saanut luettua. Toivottavasti tänä vuonna saisi vielä muutaman kirjan luettua, mutta vain aika näyttää mikä onkaan totuus.